Ulkomaisten sairaanhoitajien pätevöitymisen polut –seminaarista ideoita ulkomailla kouluttautuneiden sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutusten kehittämiseen
Ulkomaisten sairaanhoitajien pätevöitymisen polut -seminaari pidettiin Metropolia ammattikorkeakoulussa 11.4 2024. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) rahoittamien hankkeiden kanssa. Pätevöitymiskoulutusta tarjoavia JOTPAn hankkeita ovat Sairaanhoitajaksi Suomessa –hankkeen lisäksi Sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutus -projekti (Diakonia-ammattikorkeakoulu) ja Terveysalan ammattilaisten pätevöitymispolku -projekti (Metropolia). Seminaarin aamupäivässä kuultiin pätevöitymiskoulutuksiin liittyviä puheenvuoroja ammattikorkeakouluilta, työelämästä sekä keskeisiltä viranomaistoimijoilta kuten Migristä, Valvirasta sekä Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Iltapäivä oli varattu yhteiselle työpajatyöskentelylle. Työpajat käsittelivät suomen kielen oppimisen tukemista, osaamisen arviointia ja ohjausta pätevöitymiskoulutuksen aikana. Tässä blogipostauksessa käsitellään lyhyesti asiantuntijapuheenvuorojen sisältöjä.
Ensimmäinen puheenvuoro käsitteli Teap-hankkeen arviointitutkimusta, jossa selvitettiin pätevöitymiskoulutukseen hakeutumisessa ja opiskeluprosessissa edesauttavia ja estäviä tekijöitä. Tutkimusta esitteli dosentti yliopettaja Eija Metsälä Metropolia-ammattikorkeakoulusta. Koulutukseen hakeutumisessa ja opiskeluprosessissa edistäviä tekijöitä ovat pätevöitymiskoulutukseen osallistuneiden halu työllistyä Suomeen, läheisiltä saatu tuki, suomen kielen oppimisen tärkeys ja koulutuksen maksuttomuus. Estäviksi tekijöiksi mainittiin koulutuksen saavutettavuuden, kieleen liittyvät haasteet, tiedonsaannin, kotimaasta lähtemisen syyt sekä syrjinnän ja rasismin. Puheenvuorossa korostettiin, että pätevöitymiskoulutuksista ja pätevöitymisprosesseista tulisi olla tietoa saatavilla, jotta päätös pätevöitymiskoulutukseen hakeutumisesta voidaan tehdä mahdollisesti jo lähtömaassa.
Työelämän näkökulmaa seminaariin toi Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys ja pelastustoimialan henkilöstöasiantuntija Minna Lehikoinen. Lehikoinen kuvasi toimivia käytäntöjä pätevöityvien sairaanhoitajien ja vieraskielisten sairaanhoitajien palkallisiin harjoitteluihin liittyen. Pätevöitymisprosessissa olevalla harjoittelijalla on mahdollisuus tehdä palkallista harjoittelua työsopimuksella, jolloin häntä ohjaa nimetty sairaanhoitaja. Samalla pätevöityjä sairaanhoitaja perehtyy työhön kyseisessä yksikössä. Työnantajan toiveena on saada pätevöityvästä sairaanhoitajasta pysyvä työntekijä, kun sairaanhoitajan oikeudet myönnetään. Lehikoinen kuvaa, että tämä on ollut hyvä tapa rekrytoida uusia työntekijöitä. Lehikoinen tuo myös puheenvuorossaan esille harjoittelupaikkojen puutteen. Kaikkia pätevöitymiskoulutuksessa olevia ei pystytä ottamaan palkalliseen harjoitteluun, sillä harjoittelupaikoista ja ohjaajista on tällä hetkellä pulaa. Lehikoinen tuo esille, että työnantajien näkökulma olisi hyvä ottaa mukaan pätevöitymiskoulutuksien suunnitteluvaiheessa.
Harjoittelupaikkojen puutteen tuo esille myös opetusneuvos Kaisu Piiroinen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Piironen kertoo, että kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrä on kasvanut. Hallituksen tavoitteena on vakinaistaa sairaanhoitajakoulutuksen pätevöitymiskoulutusten toimintamallit osaksi ammattikorkeakoulujen perustoimintaa.
Valviran ylitarkastajan Jenni Kankaan puheenvuoro kuvaa sairaanhoitajien laillistusprosessia nyt ja tulevaisuudessa. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen laillistukset ovat vielä määriltään pieniä, mutta määrät ovat kasvamassa. Vuonna 2021 myönnettiin laillistus 48:lle ulkomailla kouluttautuneelle sairaanhoitajalle ja vuonna 2023 laillistuksia myönnettiin 61:lle ulkomailla kouluttautuneelle sairaanhoitajalle. Sairaanhoitajien laillistushakemuksia tulee eniten Valviraan Filippiineiltä, Nepalista, Turkista ja Venäjältä. Kankaan toiveena oli, että hyvä yhteistyö kansallisen sairaanhoitajien laillistusprosessin kehittämiseksi jatkuu eri toimijoiden välillä. Tavoitteena on kehittää valtakunnallinen, pysyvä ja sujuva prosessi EU/ETA alueen ulkopuolella kouluttautuneiden sairaanhoitajien laillistamiseksi Suomessa. Tähän tavoitteeseen vastaa Sairaanhoitajan laillistaminen Suomessa (SAILA)-hanke. SAILA on valtakunnallinen hanke, joka on käynnistynyt keväällä 2024 kaikissa 20:ssa sairaanhoitajakoulutusta tarjoavassa ammattikorkeakoulussa.
Niina Glerean, lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu