Suomen oppiminen aidoissa tilanteissa motivoi, osallistaa ja vahvistaa ammatillista itsetuntoa

Kielenoppiminen aidoissa ympäristöissä tarjoaa mahdollisuuden kokea vahvaa osallisuutta ja antaa merkitystä kielitaidon kehittämiselle. Myös opiskelijan motivaatiolle ja itsevarmuudelle todellinen ympäristö antaa piristysruiskeen.

Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeessa täydennetään EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen tulevien opistotasoisten sairaanhoitajien osaamista. Viidessä ammattikorkeakoulussa toteutettava täydennyskoulutus sisältää niin suomen kielen kuin hoitotyön sisältöjen opiskelua. Suomea opitaan sekä verkkokursseilla että harjoitteluissa, ja suomen kielen opiskeleminen sidotaan tiukasti ammatillisiin sisältöihin.

Suomea opiskellaan monenlaisissa ympäristöissä

Suomalaisissa ammattikorkeakouluissa hoitotyön suomea opiskellaan luokkahuoneopetuksen lisäksi monenlaisissa aidoissa tai aitoa simuloivissa tilanteissa. Simuloivia tilanteita on kokeiltu ja kehitetty mm. SOTE-silta ja Urareitti-hankkeissa. Aidot oppimisympäristöt ovat vahvasti mukana myös Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeessa.
Tässä yhteydessä simulaatiolla viitataan opetukselliseen menetelmään, jossa hoitotyön käytäntöä jäljitellään turvallisessa ympäristössä. Menetelmään liittyvät tavoitteellisuus ja autenttisuus sekä opiskelijoiden prosessi, joka etenee valmistautumisesta suoritukseen ja lopulta toiminnan purkuun. (Ks. Kuparinen 2021.)

”Simulaatio antaa mahdollisuus kokea, miltä tuntuisi olla oikeassa työympäristössä.”

Simulaatioissa s2-opettaja toimii hoitotyön lehtorin kanssa yhdessä sekä suunnittelussa, opetuksessa että arvioinnissa. s2-opettaja toimii ammatillisen opettajan työparina myös työpajoissa, joissa hoitotyön opettaja keskittyy käden taitoihin ja suomen kielen opettajan kanssa harjoitellaan sitä, miten hoitaja selostaa omaa toimintaansa esimerkiksi verinäytettä ottaessaan.

Aito ympäristö tarjoaa monenlaisia etuja

Aidoissa oppimisympäristöissä oppiminen tukee ajatusta, että kielenoppiminen nähdään prosessina, joka etenee vähitellen muun yhteisön tuella. Kielen oppimisen sitominen aitoihin oppimistilanteisiin voi tukea opiskelijoiden toimijuutta, jota koulutuksen tulisi vahvistaa. (Virtanen 2017.)

”Uutta opiminen on mikä motivoi opiskeluun vaikka joskus tuntuu raskaalta valmistautua simulaatioluokkaharjoituksiin.”

Aito ympäristö tuo mukanaan tekemällä oppimisen, joka on kaikessa oppimisessa keskeistä. Kieli ei olekaan teoriaa, vaan tapahtuu ja toteutuu eri ammatillisissa viestintätilanteissa. Aidot tilanteet myös monipuolistavat kielen oppimista, sillä oppijan rooli on erilainen toimijana tai tarkkailijana. Eri roolit voivat tuottaa uusia näkökulmia omaankin tekemiseen, ja oppija voi saada sellaisia oivalluksia, joita luokkahuoneopiskelu, verkko-opiskelu tai itsenäinen opiskelu ei tuota.
Lisäksi simulaatiotilanteissa toimiminen innostaa ja sitouttaa opiskelijoita. Kun ei ole aikaa keskittyä kielen rakenteisiin ja muihin yksityiskohtiin, kaikki viestin välittämisen keinot ovat merkityksellisiä. Vuorovaikutuksessa voi onnistua monella tavalla.

Ammattirooli tuo varmuutta kielen harjoitteluun

Koska oppijalla on hoitotyön substanssiosaamista, ammattirooliin meneminen voi helpottaa myös kielen oppimista. Oppija saa tilanteissa onnistumisen kokemuksia, kun hän voi sanattomallakin viestinnällä kompensoida kielitaidon puutetta. (Ks. Virtanen 2017.)
Aidoissa tilanteissa toimiminen tuottaa myös tilanteita, joita opettajat eivät ole osanneet ennakoida. Kun osaa varautua hoitotyön yllättäviin tilanteisiin, ammatti-identiteetti vahvistuu, ja samalla rohkeus käyttää kieltä kasvaa.
Ammatillinen kielitaito on tilannesidonnaista, joten opittava aines ei helposti osu oppijan tarpeisiin etenkään luokkahuone- tai verkko-opiskelussa. Simulaatio-oppimisessa kielenoppijan on myös mahdollista saada apua oppimiseen muilta osallistujilta tai ympäristöltä, jolloin kielenoppiminen etenee yhteisön tuella ja kielenoppijan toimijuus vahvistuu.

”Jos aidosti haluaa työskennellä Suomessa ja olla hyvää työkaveri muille,
kannataa opiskella suomenkielinen simulaatioharjoitelut. ”

Molemmat kirjoittajat toimivat s2-lehtoreina Oamkin Kielikeskuksessa.

Sitaatit ovat suomi toisena kielenä -opiskelijalta, joka on suorittanut sairaanhoitajatutkinnon Oamkissa.

Tekstiä varten on haastateltu Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeessa toimivien ammattikorkeakoulujen s2-lehtoreita Laureasta, TAMKista, Turun ammattikorkeakoulusta ja Savoniasta.

Karoliina Pigg, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu

Hanna Poussu, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Kuparinen, Kristiina 2021. Matkalla todelliseen maailmaan. Hoitotyöhön integroitua S2-opiskelua simulaation keinoin. Teoksessa Viesti kielillä – kuulu kaikille (toim. Pipsa Kostamo ja Minna-Kaisa Lehtilinna) Laurean kielten ja viestinnän opetuksen käytänteitä. Laurea Ammattikorkeakoulu. S. 6 – 11.

Rajala, S. & Takaeilola, M. (2017). Ammatillisen kielitaidon kehittyminen sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutuksessa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 8(5). Hakupäivä 19.4.2023. Ammatillisen kielitaidon kehittyminen sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutuksessa — Suomi (kieliverkosto.fi)

Virtanen, A. 2011. Käsityksiä kansainvälisesti rekrytoitujen hoitajien ammatillisesta kielitaidosta ja sen kehittymisestä: Mediakeskusteluiden ja asiantuntijan haastattelun analyysia [Beliefs about international nurses’ language skills and their development: Analysis of media discussion and an expert interview]. Puhe ja kieli [Speech and communication], 31(4), 153–172.