Kun potilaan kohtaaminen kysyy puhekielen osaamista – Vinkkejä suomen kielen oppimiseen harjoittelussa, osa 2

Hoitotyössä kohdataan usein potilaita, joiden kommunikointi on rajoittunut syystä tai toisesta. Pysyviä tai tilapäisiä rajoituksia voi aiheuttaa ikä, sairaskohtaukset, vammaisuus, psyykkinen tausta, muistisairaus tai jokin muu syy. Tällöin hoitajan vuorovaikutustaidoissa ammatillisen osaamisen lisäksi kysytään puhumisen taitoa sekä rohkeutta käyttää puhekieltä.

On taito kohdata eri potilasryhmiä puhumalla näille sopivalla tavalla. Keskeisintä on aina kunnioittaa toista osapuolta. Vaikka potilaan ymmärryksessä on vaikeuksia, kunnioitamme henkilöä puhumalla hänelle mahdollisimman selkeästi ja tilannetta arvostaen, emmekä ala selittää pikkulasten kielellä, miten paita napitetaan.
Saimme hyvän muistutuksen puhekielen ja murteiden oppimisen, osaamisen (ja opettamisen) tärkeydestä Ulkomaisten sairaanhoitajien pätevöitymisen polut -seminaarissa, jossa Eija Metsälä Metropolia Ammattikorkeakoulusta esitteli tulevan tutkimuksen haastattelutuloksia. (Metsälä 2024.)

Kun potilaan kutsupainike hälyttää…

Miten kieltä harjoitteleva (tuleva) sairaanhoitaja voi selvitä monella tavalla erilaisista puhetilanteista? Kun sairaanhoitaja saapuu potilaan sängyn luo, vastassa voi olla hyvin monenlaisia kysymyksiä, monella tavalla esitettynä: vanhuksen epäselvänä puheena, nopealla puhekielellä, nuoren niukkasanaisina some-lausahduksina. Työyhteisön jäsenten kesken viestintä tapahtuu usein juuri nopealla puhekielellä, jota sävyttää runsas ammattislangin ja lyhenteiden käyttö. Miten tilanteisiin voi varautua tai miten puhekieltä voi harjoitella?

Suomea toisena kielenä puhuville suomen ”tsä-tsä-puhekieli” on todella haastavaa. Nopeassa puheessa sähähtelee kummallisia muotoja ja sieltä täältä ehkä erottuu jotakin tuttua; voisitsä auttaa mua vaihtamaan lakanat, tulisitsä ensin huoneeseen 3, ehitsä vastata tohon potilaan kutsuun… Ja kun suomalainen hoitaja vastaa ”kylmä voin hoitaa sen asian” alkaa ulkomaalaista sairaanhoitajaa todella kylmätä; miten ihmeessä kylmyys liittyy tähän tilanteeseen?

On siis tärkeää avata opiskelijalle hiukan puhekielen perusteita ja myös säännönmukaisuuksia. Perustietoa löytyy mm. Kato hei -oppikirjasta ja Puhutsä suomee -verkkokurssista.Harjoittelijoita tulisi myös rohkaista itse käyttämään puhekieltä, sillä yhtä lailla liian muodollinen kieli arkitilanteissa saattaa kuulostaa kummalliselta.

Vinkit ohjaajille:

1. Tilannesuunnittelua ennakoivasti

• Kartoita tietty puhetta vaativa tilanne.
• Luo tilanteesta yhdessä opiskelijan kanssa näkemys tai keskustelun runko.
• Anna opiskelijalle tehtäväksi pohtia tilannetta keräten ensin sanastoa.
• Tämän jälkeen opiskelija voi luoda sanoista lauseita. Jos tilanne on uusi, opiskelija saattaa tarvita apua, sillä hänen voi olla vaikea tietää, millaisia ilmaisuja tilanteessa käytetään todellisuudessa.
• Muuttakaa ilmaisut/lauseet puhekieleen sopiviksi.
• Näin valmistautuneena ja tuettuna harjoittelija voi keskustella sovitusta tilanteesta potilaan kanssa.

2.  Puhekielen harjoittelua

Puhekieltä, kuten ammattikieltä tai ammattislangiakin pitää harjoitella ja opetella erikseen. Nuorilla puhujilla ja harjoitteluun tulevilla opiskelijoilla saattaa olla näennäisen sujuva pintakielitaito. On syytä muistaa, että he hallitsevatkin parhaiten puhekielen. Nuorten haasteena on kielen eri rekistereiden hallinta; puhekielellä ei voikaan lähettää virallista sähköpostia.

Hyvää harjoitusta on esimerkiksi sadun lukeminen lapselle. Lastenkirjoissa on nasevaa dialogia, ja vaikka se ei välttämättä ole puhekieltä, ääneen lukeminen ja eläytyminen erilaisten henkilöhahmojen puheeseen sujuvoittaa puhetta ja toimii hyvänä perustreeninä. Ääneen voi tietysti lukea vaikkapa päiväsalissa asukkaille päivän sanomalehteä. Samalla syntyy spontaanisti keskustelua maailman menosta, mikä jo sellaisenaan on tärkeä aktiviteetti esimerkiksi pitkäaikaisessa hoidossa olevalle asiakkaalle/potilaalle.

Suomi toisena kielenä -harjoittelijoita voi harjoittelun aikana kannustaa kommunikoimaan monin eri tavoin sekä työyhteisön jäsenten että osaston potilaiden tai asukkaiden kanssa. Harjoittelussa tulee erityisesti huomioida, että S2-opiskelijat pääsevät sellaisiin tilanteisiin, joissa puhutaan, kommunikoidaan ja vuorovaikutetaan. Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeen osallistujat ovat jo kaikki omassa maassaan valmistuneet sairaanhoitajiksi. Heille on siis erityisen tärkeää päästä harjoittelemaan ammatillista viestintää mutta myös arkista keskustelutaitoa. Tähän voi kannustaa esimerkiksi muistipelin pelaaminen ikäihmisen kanssa tai menneisyydestä keskustelu muistelu muistisairaan kanssa.

Sanaton viestintä ja arjen tilanteet puheen tukena

Vuorovaikutus on paljon muutakin kuin puhuttua kieltä. Kehon kielen käyttäminen saa aikaiseksi yhteisen ymmärryksen tilanteesta, vaikka kielitaitoa ei olisi joko potilaan tai hoitajan puolelta. Harjoittelua tähän voi tehdä muutoinkin kuin pelkästään hoitotyössä. Osallistuminen erilaisiin arjen tilanteisiin, kuten kaupassa tai torikojuilla asioiminen, kahvilassa istuminen ja kuunteleminen harjoittavat myös sanattoman viestinnän taitoja.

Arjen tilanteita seuraamalla ja havainnoimalla voi simuloida itselle tilanteen, jota voi harjoitella ystävän, puolison tai lasten kanssa. Kauppaleikki, tavaran palauttaminen torikojulla tai tarjoilutilanne kotona asuvien kanssa toimivat hyvinä harjoitteina. Puhetilanteiden keksiminen on helppoa. Tilanteen vieminen vaikkapa osastolle lapsen kanssa leikkimiseen saa aikaan kontaktin, johon hoitamisen vuorovaikutus perustuu ja joka hoitosuhteessa antaa luottamuksen toimia.

Materiaaleja opiskelijalle

Berg, M. & Silfverberg, L. 2022. Kato hei. Puhekielen alkeet. Helsinki: FinnLectura.
Puhutsä suomee? Puhekielen verkkokurssi. Materiaali on tuotettu osana DigiJouJou-hanketta 2017-2019.

Lähteitä ja lisätietoa

Lilja, N., Eilola, L., Jokipohja, A-K. & Tapaninen, T. (2022). Aikuiset maahanmuuttajat arjen vuorovaikutustilanteissa – Suomen kielen oppimisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet. Vastapaino.

Metsälä, E. 2024. Tutkimustuloksia pätevöitymisopintojen aloittamista edistävistä ja estävistä tekijöistä. Seminaariesitys. 11.4.2024. Metropolia-ammattikorkeakoulu. Ulkomaisten sairaanhoitajien pätevöitymisen polut -seminaarissa (JOTPA). Julkaisematon.
Vaittinen, P. (2011). Luottamus terveydenhoitajan ja perheen asiakassuhteen moraalisena ulottuvuutena. Department of Nursing Science Faculty of Health Sciences University of Eastern Finland Kuopio. Oikoluettu_1023.pdf (uef.fi)