Tilanne päällä? Vinkkejä suomen kielen oppimiseen harjoittelussa, osa 1

 

Meillä oli tilanne päällä kirjaimellisesti, kun esittelimme Sairaanhoitajaksi Suomessa -hanketta ja koulutusta todellisille ohjaamisen ammattilaisille eli VARHAn opiskelijaohjauksesta vastaaville ja kiinnostuneelle henkilökunnalle opiskelijaohjauksen koulutuspäivässä 12.5.2023.

Kuulimme tarinoita siitä, miten ohjaajien kärsivällisyys tuntui melkeinpä loputtomalta esimerkiksi opiskelijan kanssa, jonka oli lähes mahdotonta oman kulttuuritaustastansa takia sanoa ei – silloinkin, kun se olisi ollut välttämätöntä kysymykseen ”Ymmärsitkö nyt, mitä pitää tehdä? – ”Kyllä”, vastasi opiskelija, vaikka todellisuudessa asia ei ollut mennyt perille. Tuttu tilanne?

Yhtä kärsivällisesti ja monin eri tavoin korostamme Sairaanhoitajaksi Suomessa -koulutuksessa opiskelijoille, että hyvä hoitaja kysyy. Hyvä hoitaja uskaltaa sanoa, että hän ei osaa tai ei tiedä. Ja että harjoittelussa saa oppia. Suomalaisessa hoitokulttuurissa luottamus syntyy, kun hoitajatiimi tietää, mitä kukin osaa ja miten pystyy auttamaan.

Mitä voimme tehdä onnistuaksemme? Opiskelijan on saatava valmistautua tilanteisiin etukäteen. Jos tehtävänä on esimerkiksi potilaan tai asukkaan suihkutus, tilanne on jo auttamattomasti päällä, kun hanat ovat auki! Vettä valuu, eikä harjoittelija osaakaan sanoa tai kysyä, onko vesi sopivan lämmintä, pystytkö itse suihkuttamaan kainalot jne.

Otsikon ”tilanne päällä” oli varustettu kysymysmerkillä. Tilanteisesta kielenoppimisessa puhutaan paljon ja se on erittäin tehokasta ja motivoivaa oppijan näkökulmasta (mm. Vaarala ym. 2016; Suomen kielen tilan- teinen oppiminen -tutkimushanke 2016–2018). Kuvailemissamme tilanteissa on mahdotonta oppia kieltä samalla kun toimii: kun vettä suihkuaa höyryävässä pesuhuoneessa, ei opiskelijan voimavarat enää riitä sanojen ja sanontojen etsimiseen: Voiko sanoa: ”Suihkuta itse!” ”Voisitko suihkuttaa itse?”; ”Pystytkö suihkuttamaan itse…?” Onko ilmaisu liian käskevää ja epäkohteliasta? Onko liian ympäripyöreää ja monimutkaista huonokuuloiselle tai muistisairaalle…? Ja vielä pitäisi huomata, että suihkuttaa-verbin muoto vaihtuu sitä mukaa, kun muuttaa ilmaisua… Nämä asiat on huomioitava ja valmistauduttava niihin etukäteen. Mistä opiskelija voi löytää sanat tilanteessa, joka on hänelle uusi? Suihkutus on hoitajan perusosaamista, mutta osaamisesta ei olekaan kyse, vaan tilanteesta selviytyminen suomen kielellä. Eikä vain selviytyminen, vaan koko suihkutustapahtuman hoitaminen potilaalle miellyttävällä ja turvallisella tavalla.

 

Vinkit ohjaajille:

 

1. Ohjeista opiskelija valmistautumaan tilanteeseen etukäteen

Opiskelija voi valmistautua etukäteen esim. seuraavan päivän tai viikon tuleviin tehtäviin tai hoitotoimiin.

  • Ennen tilannetta (suunniteltu hoitotilanne, keskustelu potilaan tai omaisen kanssa, puhelinsoitto…), harjoitteluohjaaja keskustelee etukäteen tulevista työtilanteista. Esim. suihkutus > opiskelija perehtyy etukäteen, mitä tai miten suihkutustilanteessa tulee sanoa ja toimia.
  • Ohjaaja ja opiskelija selvittävät yhdessä, mistä tehtävässä on kysymys, mitä uutta sanastoa tehtävään liittyy, millaisia sanontoja tai puhekieltä voi käyttää ja muut epäselvät kohdat.

 

Tehtävän vaiheet opiskelijalle:
    1. Ennakoi aihetta. Tiedät siis, mitä on tulossa:
      • Tutustu aihepiiriin.
      • Listaa pääkohdat.
      • Opiskele sanastoa ja tilanteeseen liittyviä ilmaisuja ja fraaseja. Harjoittele myös ääntämistä!
    2. Tee muistiinpanoja: Kirjoita kysyttävät asiat paperille ennen suunniteltua hoitotilannetta.
    3. Voit tehdä myös esim. mind mapin eli ajatuskartan aiheesta. (Kuva 1.)
    4. Varmista ymmärtäminen puhetilanteessa: esim. toista, mitä sinulta pyydettiin.

 

Kuvassa on ajatuskartta, jossa on viisi tekstiä sisältävää soikiota. Keskimmäisessä lukee suihkussakäynti. Vasemmalla ylhäällä olevassa soikiossa lukee Välineet: sanastoa, varmista sanojen taivuttaminen myös! Vasemmalla alareunassa olevassa soikiossa lukee Vaiheet: mieti etukäteen, miten suihkutus etenee. Oikealla ylhäällä olevassa soikiossa lukee Ohjaaminen: mitä ja miten sanotaan? Miten kerrot suihkutuksen eri vaiheista? Oikealla alhaalla olevassa soikiossa lukee Kirjaaminen: miten kirjaat tehtävän potilastietojärjestelmään?

Kuva 1: Mind map

 

2. Sovella closed loop -menetelmää raportoinnissa

Closed loop -menetelmää (CLC) eli niin sanottua suljetun ympyrän viestinnän menetelmää (ks. esim. Arhurst & Saklik 2019; Härgestam 2013) voi soveltaa erilaisissa raportoinnin tilanteissa, kuten vuoronvaihdon, siirtopotilaan tai tulopotilaan vastaanoton raportoinnissa. Menetelmää voi soveltaa monessa muussakin tilanteessa kuin raportoinnissa – esimerkiksi juuri silloin, kun opiskelija vastaa ymmärsitkö-kysymykseen ”kyllä”. Viestinnän varmistaminen etenee monessa eri vaiheessa. Riittääkö tähän aika, riittääkö kärsivällisyys? Peruslähtökohtana on kuitenkin aina potilasturvallisuus. Se ei saa vaarantua silloinkaan, kun opiskelijan kielitaito on kehittymässä.

Viestintä etenee seuraavasti:

Tehtävän vaiheet opiskelijalle:
    1. Opiskelija kuuntelee hoitajan antaman raportoinnin.
    2. Opiskelija poimii puheesta olennaisen, mitä vuoron aikana tarvitsee.
    3. Opiskelija kirjaa asiat ylös eli tekee muistiinpanoja itselleen.
    4. Opiskelija antaa raportin hoitajalle, eli toistaa tärkeimmät asiat.
    5. Ohjaaja antaa palautetta raportista, esim. jos olennaisia asioita jäi puuttumaan, tarkentaa kysymyksillä.
    6. Opiskelija tekee korjauksia raportointiin.
    7. Opiskelija antaa uudelleen raportoinnin ohjaajalle.

 

Lopuksi

Sairaanhoitajan viestintä on siis hyvin kontekstisidonnaisia, kuten Lehtimaja ja Kurhila (2018) kiteyttävät. Hienovireisiä kielellisiä ilmiöitä ja työtilanteita on kielenopettajan vaikea tietää tai simuloida luokkahuoneessa: Ei ole siis hedelmällistä lähteä siitä olettamuksesta, että hoitajan työn edellyttämä kielitaito kaikkine vivahteineen opittaisiin etukäteen erillisillä kielikursseilla. Sen sijaan kielenopetus on sidottava todellisiin työtilanteisiin esimerkiksi juuri harjoittelun yhteydessä. Kielenoppimisen olisi jatkuttava vielä työssä ollessakin ja työnantajalla on velvollisuuskin tarjota mahdollisuus kehittymiseen. Kielenoppimisen yhdistämistä ammatilliseen toimintaan on kokeiltu mm. Urareitti-hankkeessa. (Kuparinen 2017, Rajala & Takaeilola 2017).

Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeen osallistujat ovat jo osaavia ammattilaisia ja sairaanhoitajiksi valmistuneita aiemmassa kotimaassaan. Heille erityisesti harjoittelujaksot tarjoavat parhaan mahdollisen ympäristön kehittää ammatillista kielitaitoa. Hankkeen myötä myös harjoittelunohjaukseen saadaan sekä hoitotyön opettajan että suomen opettajan tuki.

Tämä blogiteksti perustuu 12.5.2023 Varsinais-Suomen hyvinvointialueen opiskelijaohjauksen päivässä pidettyyn esitelmään.

 

Sirpa Rajala, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu

Mervi Rasilainen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu

 

 

Lähteitä ja lisätietoa:

Arhurst, J. & Salik, I. 2019. Closed Loop Communication Training in Medical Simulation. StatPearls 11 (22). Viitattu 15.5.2023. https://europepmc.org/article/NBK/nbk549899#free-full-tex

Härgestam, M.; Lindkvist, M.; Brulin C.; Jacobsson, M. & Hultin, M. 2013. Communication in interdisciplinary teams: exploring closed-loop communication during in situ trauma team training. BMJ Open 2013;3. doi:10.1136/bmjopen-2013–003525.

Kuparinen, K. 2017: Mikä muuttui, kun sairaanhoitajien kielikoulutus siirtyi luokasta työpaikalle? Teoksessa J. Lindström & K. Kuparinen (toim.), Yhdessä enemmän. Oppimisen paikkoja ja suuntia. Laurea Julkaisut 87. Laurea-ammattikorkeakoulu, 94–102. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-479-0.

Kuparinen, K.; Rajala, S.; Granlund, J. & Laitala, H. 2018. ”Olen saanut hyvää potkua sinusta” – Yksilölähtöinen ja ammatillinen suomen kielen koulutus sairaanhoitajan työssä. Teoksessa T. Hirard & A. Eskola-Kronqvist (toim.). Urareitti-hankkeen satoa – Uusia malleja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kielikoulutukseen, ohjaukseen ja osaamisen tunnistamiseen. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. Saatavissa myös: https://www.theseus.fi/handle/10024/152387

Lehtimaja, I. & Kurhila, S. 2018. Sairaanhoitajan ammatillisen kielitaidon kehittäminen työyhteisössä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9:5. https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2018/sairaanhoitajan-ammatillisen-kielitaidon-kehittaminen-tyoyhteisossa

Rajala, S. & Takaeilola, M. 2017: Ammatillisen kielitaidon kehittyminen sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutuksessa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta 8:5. https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2017-2/ammatillisen-kielitaidon-kehittyminen-sairaanhoitajien-patevoitymiskoulutuksessa.

Suomen kielen tilanteinen oppiminen -tutkimushanke 2016–2018. Helsingin yliopisto. Tutkimusryhmä. https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/suomen-kielen-tilanteinen-oppiminen

Vaarala, H.; Reiman, N.; Jalkanen, J. & Nissilä, L. Tilanne päällä! – Näkökulmia S2-opetukseen. Helsinki: Opetushallitus.

 

 

Takaisin Blogisivulle