Selkokieli kehittyvän kielitaidon tukena terveysalan ammattisuomen verkkomateriaaleissa
Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeessa laadittiin terveysalan suomen kielen oppimisen polun itsenäiset oppimateriaalit verkkoon. Taustaselvitykset ja suomen opettajien aiemmat kokemukset johtivat käyttämään selkokieltä verkkomateriaaleissa. Sairaanhoitajien työ kiteytyy puhetilanteissa potilaiden, omaisten ja työkavereiden kanssa. Puhekielen tilanteet päädyttiin selkomukauttamaan, jotta niiden keskeinen sisältö olisi mahdollista ymmärtää kehittymässä olevalla, A2-B1-tasojen kielitaidolla.
Selkokielen käyttöä suositellaan kielen oppimisen varhaisvaiheeseen
Selkokieli on suomen kielen muoto, jota on helpompi ymmärtää kuin yleiskieltä, kuvailee Savonia-ammattikorkeakoulun selkokielen opettaja Kukka-Maaria Raatikainen. Kun kieltä mukautetaan selkokielelle, sitä käytännössä muutetaan yksinkertaisemmaksi sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan. Selkokieli on tarkoitettu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää suomen yleiskieltä.
Selkokielen käytöstä S2- eli suomi toisena kielenä -opetuksessa vieraskielisille on tutkitusti hyötyä. Esimerkiksi Vasile todensi (2021) maisterintutkielmassaan ”S2-aikuisopiskelijat selko- ja yleiskielisen oppikirjatekstin lukijoina”, että selkokieli hyödyttää erityisesti A1–B1-tasolla olevia kielenoppijoita. Myös Selkokeskus (2016) kehottaa käyttämään selkokieltä suomi toisena kielenä -opetuksessa kielenoppimisen alkuvaiheessa. Selkokeskuksen tarvearviossa (Juusola 2019) asiaa tarkennetaan, että kielenoppijat hyötyvät selkokielisestä materiaalista erityisesti tasoilla A1–B1.
Selkokielen käytölle on olemassa runsaasti hyviä käytännön perusteita: ”selkeä, hyvin jäsennetty ja lyhytrakenteinen kieli helpottaa työmuistin toimintaa, vähentää uuden tiedon kuormittavuutta ja helpottaa uuden tiedon nivoutumista vanhaan tietoon” (Hyppönen 2018, 80–81). Myös esimerkiksi professori Tiina Onikki-Rantajääskö kuvasi tuoreessa selvityksessään suomen kielen tilasta (2024, 100), että selkokielen tarve korostuu monimuoto-opinnoissa, joissa opiskelijoilla on jo kokemusta työelämästä.
”Selkokieli onkin tärkeä portti suomen kieleen”
Tiina Onikki-Rantajääskö: Selvitys suomen kielen tilasta, 2024 169
Terveysalan suomea -verkkokurssilla opitaan käytännön tilanteiden suomea
Savonian laatimilla kolmella laajalla Terveysalan suomea -verkkokurssilla kielitaitotasoilla A2, B1 ja B2 harjoitellaan puhekielen dialogeilla sairaanhoitajan kielenkäyttötilanteita. Esimerkkejä näistä arkisista hoitotyön tilanteista ovat henkilötietojen pyytäminen, lääkityksestä ja kivuista keskusteleminen sekä kollegojen kanssa kommunikointi muun muassa puhelimessa. Puhekieliset tilanteet esitetään verkkokursseilla tekstinä ja lisäksi joko audioina tai videoina. Niiden yhteydessä näytetään dialogitekstit selkokielelle mukautettuna. Nämä selkomukautukset, jotka on tehnyt selkokielen asiantuntija Soilimaria Korhonen ja tarkastanut Selkokeskus, auttavat sairaanhoitajia tunnistamaan tilanteiden ydinsisällön. Selkokielisille dialogeille myönnettiin Selkokeskuksen Selkotunnus.
Potilasturvallisuuden varmistamiseksi on olennaista valmistaa pätevöityjiä kohtaamaan erilaisia, vaihtelevia sairaanhoitajan puhekielen tilanteita. Puhekielen tilanteissa tulevat esille potilaiden muiden ihmisten yksilölliset tavat ilmaista asioita. Täällä Pohjois-Savossa kursseilla vilahtelee niin savon murteen, muiden kielten vaikutuksia kuin pääkaupunkiseudun slanginkin sanoja ja ilmaisuja. Erityisesti sairaanhoitajien tarvitsemat puhekielen numerot (ykkönen, ysi, nelkytviis) tulevat dialogeissa kerratuksi moneen kertaan.
Opiskelijat tyytyväisiä selkokielen käyttöön verkkomateriaaleissa
Sairaanhoitajaksi Suomeen -hankkeen aikana Savonian ja Oulun ammattikorkeakoulun opettajat keräsivät palautetta selkokielen käytöstä ammattisuomen kursseilla. Palautetta saatiin sekä keskusteluissa opiskelijoiden kanssa että anonyymeina, kirjallisina palautteina Terveysalan suomea -verkkokurssien palautelomakkeilla.
Oamkin ja Savonian keräämissä suullisissa palautteissa selkomukautuksista tuotiin esille, että vaikka puhekielen ymmärtäminen oli monien sairaanhoitajiksi pätevöityvien mielestä vaikeaa, selkomukautetut dialogit auttoivat ymmärtämään puhekieltä. Yhden pätevöityjän kommentti verkkokurssien puhekielisistä ja selkomukautetuista dialogeista kuului: ”Kaksi dialogia on koko verkkokurssin paras idea!”. Kun dialogeja oli yhteensä 49, niiden aikana kielen oppija ehtii tutustua moninaiseen potilas- ja asiakaskuntaan, johon kuuluu niin muistisairaita iäkkäitä, työorientoituneita aikuisia, pelokkaita lapsia kuin murretta antaumuksella vääntäviä henkilöitäkin.
A2-tason verkkokurssin palautelomakkeella eräs opiskelija kuvaili näin: ”Selkokieli on saatavilla ja se auttaa minua ymmärtämään enemmän.”
Kaiken kaikkiaan dialogeista palautetta antaneet hankkeen pätevöityjät pitivät verkkokursseilla olevista dialogeista, ja tarinoita kuvattiin hauskoiksi ja tasoltaan sopiviksi.
Dialogien lisäksi kurssien ohjeet, automatisoidut palautteet ja erilaiset muut viestit on pyritty kirjoittamaan selkokielellä tai vähintään selkeällä kielellä. Kurssien vetäjät ovat saaneet huomata käytännössä, miten opiskelijoiden yhteydenotot vähenevät ja aikaa säästyy, kun ohjeistukset ovat riittävän selkeät, eikä lisäkysymyksiä tule niin paljon kuin aiemmilla kursseilla.
Tausta:
Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeessa vastataan terveysalan työvoimapulaan Suomessa. Hankkeessa on suunniteltu Valviran kanssa yhteistyössä koulutus, jolla sairaanhoitajaksi EU-/ETA maiden ulkopuolella tutkinnon suorittaneet voivat nopeasti päästä suomalaisille työmarkkinoille. Aiemmin nopea reitti on ollut mahdollinen vain EU-maissa valmistuneille sairaanhoitajille. Hanketta koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu ja rahoittaa JOTPA eli Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus.
Terveydenhuollon ammatteja säätelevä Valvira edellyttää ennen sairaanhoitajaksi pätevöitymistä B1- eli YKI3-tason kielitaitoa. Terveysalan suomea 1, 2 ja 3 -kurssit on suunniteltu Savoniassa kaikkien hankkeessa olevien ammattikorkeakoulujen käyttöön ja hankkeen jälkeen ne julkaistaan avoimina oppimismateriaaleina. Tarjolla on alkeis- ja keskitasojen A2-, B1- ja B2-tasojen kursseja, joilla opiskellaan sairaanhoitajien työssään kohtaamia tilanteita. Kursseille voi ilmoittautua Savonian koulutuskalenterissa.
Kirjoittajat:
Kukka-Maaria Raatikainen, suomen kielen ja viestinnän lehtori
Essi Markoff, TKI-asiantuntija
Merja Natunen, Hoitotyön tuntiopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet ja lisälukemisto:
Hyppönen, Annikki 2018. Selkokielinen kielimuoto suomi toisena kielenä -oppikirjassa. Pro gradu. Soveltava kielitiede / Kielten laitos. Jyväskylän yliopisto. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/59549/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201809184150.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 1.4.2024.
Juusola, M. 2019. Selkokielen tarvearvio 2019. Selkokeskus. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. https://selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2019/02/Tarvearvio-2019.pdf Viitattu 2.4.2024.
Laurea 2024. Sairaanhoitajaksi Suomessa -hanke. https://sairaanhoitajaksisuomessa.fi/
Onikki-Rantajääskö, T. 2024. Suomi osallisuuden kielenä: Selvitys suomen kielen tilasta Suomessa 2020-luvun puolimaissa. Oikeusministeriön julkaisuja. Viitattu 7.10.2024 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165782
Raatikainen, K-M., Markoff, E., Pigg, K. & Poussu, H. 3.9.2024. Selkomukautukset terveysalan suomen oppijoiden verkkokurssilla. Selkokielen tutkijoiden Klaara-blogi. Viitattu 4.10.2024. https://blogs.helsinki.fi/klaara-network/2024/09/03/raatikainen-markoff-pigg-poussu-selkomukautukset-terveysalan-suomen-oppijoiden-verkkokurssilla/
Savonia-ammattikorkeakoulu 2024. Savonian Terveysalan suomea -verkkokurssit 1, 2 ja 3. https://www.savonia.fi/paivita-osaamistasi/muu-jatkuva-oppiminen/maahanmuuttajalle/suomen-kielen-kurssit-savoniassa/
Selkokeskus 2016. Ohjeita selkokielen käyttöön opetuksessa. Viitattu 1.4.2024. https://selkokeskus.fi/selkokieli/nain-puhut-selkokielta/selkokieli-opetuksessa/
Vasile, S. 2021. S2-aikuisopiskelijat selko- ja yleiskielisen oppikirjatekstin lukijoina. Maisterintutkielma. Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelma. Suomen kieli. Humanistinen tiedekunta. Helsingin yliopisto.